Kahvista en edelleenkään luovu.
Aamuisin minulla ei yleensä ole kovinkaan nälkäinen olo. Kahvin jälkeen kuitenkin tein itselleni pirtelön. Makuna mansikka. Hieman siedettävämpi maku, joka muistuttaa edes vähän mansikkaa.
Lounaaksi taas kanakeitto, sekaan vähän parsakaalia ja muutama kirsikkatomaatti. Sen jälkeen tuli tosi hyvä ja energinen olo. Lapsen päikkäreiden jälkeen päätin lähteä pojan kanssa uimaan.
Ei siellä hirveästi tullut itse uitua, mutta se vähäkin tuntui olevan elimistöle nyt liikaa. Sen jälkeen tuli todella väsynyt, hieman kipeä, kärttyinen ja kylmä olo. Ja aivan hirveä NÄLKÄ!
Nälän tunteeseen ei ole lainkaan vaikuttanut uintireissunjälkeiset pirtelöt.
Mielessä pyörii vain ja ainoastaan ruoka. Ajatuksiin vain pulpahtelee ruokaaineita. Kananmuna, banaani, ruisleipä, juusto, puuro, maksalaatikko (inhoan maksalaatikkoa).....
Nyt olisi niin helppo sortua! "Edes vähän.... yksi pala vain...."
Päätin siksi perustaa tämän blogin. Idean tähän sain mieheltäni. Samalla ehkä miettiä suhdettani ruokaan ja kehooni. Mieheni on tukenani tässä koitoksessa parhaansa mukaan ja on motivaatiota vahvistaakseen luvannut minulle jonkin yllätyksen kun tämä on saatu kunnialla päätökseen. Sitä odotellessa.
Haaveilen ihanista ruoka-annoksista, ihan niin kuin olisin juuttunut autiolle saarelle jossa kasaisi vain kookospalmuja.
Osa motivaatiota onkin ajatus siitä kuinka hyvältä ruoka tämän jälkeen maistuu ja millä tavalla sitä arvostaa.
Päivän saldo: todella kova nälkä, väsymys ja päänsärky. Paino 65,8kg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti